Anno Domini – jo vuosi kanssanne

Anno Domini – jo vuosi kanssanne

Noin vuosi sitten suljin oven ja avasin toisen. Pitkään kytenyt suunnitelma yrittäjyydestä sai sen verran happea, että rohkaistuin ottamaan sen kuuluisan askeleen. Pistin paperit kaupparekisteriin ja hetkeä myöhemmin olin irtisanoutunut. Sain lähipiiristä päivittelyä ja peukkuja.

Eräs työkavereistani kummasteli, miten on mahdollista, että lähden varmasta työpaikasta, menetän säännölliset tulot ilman mitään takeita tulevasta. Veikkasi joku jopa, että olin voittanut lotossa. No en ollut, enkä ole vieläkään, mutta muutaman kerran olen viimeisen vuoden aikana laittanut anomuksen sisään.

Suunnitelma on melko vahva sana. Mitään tiekartastoa tai strategiaa en ollut kirjoittanut paperille. Olen kuitenkin äärimmäisen tyytyväinen, että sain itsestäni riivittyä päätöksen rakkaan vaimoni tuella. Sen verran laskelmointia kuitenkin oli tehtävä, että entä jos en saa asiakkaita, entä jos kädet menevät poikki, entä jos, ja niin edespäin. Ajattelin myös asiaa niin, että ainahan sitä voi palata palkkatöihin, jos homma ei lutviudu.

Yrittäjä voi tarkoittaa monenlaista yrittämistä. Verotoimiston termein olen itsenäinen ammatinharjoittaja ja virallisena alana on viestintä ja suhdetoiminta. Nyt vuoden jälkeen olen huomannut tekeväni freelance-toimittajan hommia. Yrittämisessä, varsinkin yksin yrittämisessä, on se hieno puoli, että voi tehdä juuri sitä mitä kysytään. Ja minulla se on ollut juttujen kirjoittamista sekä kuvaamista.

Hauskaa on se, että joskus kauan sitten haaveilin valokuvaajan ammatista ja sen jälkeen myös toimittajan työstä. Koulun penkiltä pääsin markkinointihommiin, jotka sisälsivät paljon kuvaamista ja kirjoittamista. Vuodet vierivät ja pian työskentelin ison yrityksen palveluksessa, missä markkinointi jäi ja viestintä tuli. Pidänkin sitä kahdeksan vuoden ajanjaksoa viestinnän syventävinä opintoina.

Nyt mennään syyskuuta 2017. Olen enemmän kuin kiitollinen siitä kaikesta, mitä jo yhden vuoden aikana on tapahtunut. Olen tutustunut lukuisiin uusiin ihmisiin, päässyt vierailemaan lukuisissa mielenkiintoisissa paikoissa, päässyt kirjoittamaan ja kuvaamaan sekä oppinut runsaasti uutta. Itsenäisenä ammatinharjoittajana, yrittäjänä huomaan tekeväni työtä, mistä salaa haaveilin joskus kauan sitten.

Haluan rohkaista kaikkia yrittäjyydestä tai ammatin vaihdosta haaveilevia ottamaan sen ensimmäisen askeleen. Eteen tulee paljon epävarmuutta ja riskien ottamista, mutta suosittelen silti kokeilemaan. Aina voi kääntää kurssin taas uuteen suuntaan, eikä sitä tiedä vielä vaikka itsekin joudun sen joskus kääntämään. Mutta, kun huomaa, että omat siivet kantavat, niin sitä tunnetta ei mikään voita.

Tämä sopiikin lopettaa partiolaisten huutolauseeseen: Hyvä, kiva, bra – antaa tulla lisää vaa!

Antti Ratia